Kirjoittanut Sibe Aug 24, 2018 20:04:24 GMT 2
sᴜᴋᴜᴘᴜᴏʟɪ: Narttu
ɪᴋä: 4 vuotta
ʟᴀᴊɪ: Susi
ᴍᴀɪɴᴇ: Tunnetaan hyvästä sydämestään, sekä auttavaisena, että rauhallisena persoonana. Kaikuva Ääni tiedetään myös hajamielisyydestään, sekä siitä, ettei tämä arvioi koskaan ketään ulkonäön tai huhujen perusteella.
( Ylempi kuva uudempi )
ᴜʟᴋᴏɴäᴋö
säᴋäᴋᴏʀᴋᴇᴜs: n. 47 cm
Kaikuva Ääni on kooltaan pienehkö harmahtava narttu hailakan sinisillä silmillä, jolla on myös sinertävää vivahdetta pitkässä turkissaan.
Tämän kuono on lyhyehkön mallinen ja korvat kapenevat päästä suipoiksi. Poskikarvat kaartuvat pienellä lainemaisella tavalla alaspäin ja tassuista löytyy karvatupsut niin etu- sekä takakäpälistä.
Laadultaan Kaikuvan turkki on pitkää ja lainehtivaa, joissakin kohdissa enemmänkin kihartuvaa kuten korvien taustat.
Nartun turkista löytää kolmea väriä, joista hallitsevin on harmaa. Kaikuvan kuonosta lähtee tummempaa harmaata, joka jatkuu aina selästä hännänpäähän. Sinertävää sävyäkin löytää hännänpäästä, takakäpälistä löytyvistä tupsuista sekä pidemmistä karvoista kyynärissä. Sinertäviä täpliä löytää Kaikuvan turkista sekä kasvoista jotka muodostuvat 'pisamiksi'.
Kaikuvan raajat ovat tämän kokoon sopivan pituiset ja tassut ovat suurehkon tuntuiset, jotka tuntuvat kuitenkin antavan apua uimisessa.
Tämän ilme on yleensä hyvinkin tyyni ja pehmeä.
Kaikuvan katse on ajoittain hieman tyhjä, joka paljastaa sen, että välillä Kaikuva ei ole läsnä, vaikka seisookin tai istuu vieressä.
Tummemman harmaan lisäksi Kaikuvalta löytyy selästään selkäevä, joka nousee tämän lapojen välistä ja jatkuu hännän alkuun asti. Korvan takana tältä laskeutuu yksittäinen köynnös, joka muodostuu levästä sekä vesililjan kukkasista.
Vesililjan kukat ovat yleensä täydessä kukassaan.
Satunnaisia vesililjoja työntyy myös esille kaulan lähettyvillä ja ovat väritykseltään violettia tavoittelevia.
Kukat kuvaavat omalla erikoisella tavallaan Kaikuvan Äänen elinvoimaa, joka tulee ilmi hyvin helposti, kun narttu sairastaa tai voi huonosti, niin vesililojen väri haalistuu ja terälehdet lerpahtavat.
Kaikuva Ääni on kooltaan pienehkö harmahtava narttu hailakan sinisillä silmillä, jolla on myös sinertävää vivahdetta pitkässä turkissaan.
Tämän kuono on lyhyehkön mallinen ja korvat kapenevat päästä suipoiksi. Poskikarvat kaartuvat pienellä lainemaisella tavalla alaspäin ja tassuista löytyy karvatupsut niin etu- sekä takakäpälistä.
Laadultaan Kaikuvan turkki on pitkää ja lainehtivaa, joissakin kohdissa enemmänkin kihartuvaa kuten korvien taustat.
Nartun turkista löytää kolmea väriä, joista hallitsevin on harmaa. Kaikuvan kuonosta lähtee tummempaa harmaata, joka jatkuu aina selästä hännänpäähän. Sinertävää sävyäkin löytää hännänpäästä, takakäpälistä löytyvistä tupsuista sekä pidemmistä karvoista kyynärissä. Sinertäviä täpliä löytää Kaikuvan turkista sekä kasvoista jotka muodostuvat 'pisamiksi'.
Kaikuvan raajat ovat tämän kokoon sopivan pituiset ja tassut ovat suurehkon tuntuiset, jotka tuntuvat kuitenkin antavan apua uimisessa.
Tämän ilme on yleensä hyvinkin tyyni ja pehmeä.
Kaikuvan katse on ajoittain hieman tyhjä, joka paljastaa sen, että välillä Kaikuva ei ole läsnä, vaikka seisookin tai istuu vieressä.
Tummemman harmaan lisäksi Kaikuvalta löytyy selästään selkäevä, joka nousee tämän lapojen välistä ja jatkuu hännän alkuun asti. Korvan takana tältä laskeutuu yksittäinen köynnös, joka muodostuu levästä sekä vesililjan kukkasista.
Vesililjan kukat ovat yleensä täydessä kukassaan.
Satunnaisia vesililjoja työntyy myös esille kaulan lähettyvillä ja ovat väritykseltään violettia tavoittelevia.
Kukat kuvaavat omalla erikoisella tavallaan Kaikuvan Äänen elinvoimaa, joka tulee ilmi hyvin helposti, kun narttu sairastaa tai voi huonosti, niin vesililojen väri haalistuu ja terälehdet lerpahtavat.
ʟᴜᴏɴɴᴇ
Kaikuva Ääni on hyvin kiltti ja ystävällinen.
Hän pitää arvossa luottamusta sekä lojaallisuutta ja on sitä mieltä, että laumojen tulisi elää sovussa keskenään ilman sotia tai pieniä kahakoita.
Suhtautuu hieman arasti laumattomiin, mutta on salaa pienessä mielessään näistä kiinnostunut silkkaa uteliaisuuttaan siinä missä muistakin laumoista. Kiinnostuksesta huolimatta Kaikuva on omistautunut Vedenväelle ja sen kylässä asuville niin paljon, että on valmis taistelemaan sodan puhjetessa, vaikka ajatus taistelusta ei häntä niin paljoa innoita.
Omat mielipiteet Kaikuva esittää varsin varovaisesti ja puhuessaan yleensä tarkkailee toisten reaktioita hyvin paljon hieman huolestuneen oloisena.
Puhuessaan Kaikuva huolehtii tarkasti, että hän ei kuulosta töykeältä tai riidanhaluiselta. Vihaisena taas pyrkii huolehtimaan, että ei korota ääntään, vaikka kuinka tekisi mieli.
Kaikuva on myöskin kaikinpuolin avulias ja avoin kaikenlaisille ehdotuksille, kunhan niistä ei seuraa mitään pahaa tai vahinkoa. Kun nartulta pyytää apua taikka neuvoa, pyrkii hän auttamaan, jos vain uskoo voivansa auttamaan.
Tämä myös arvostaa hyvin suuresti itseään vanhempia näiden iän sekä elämän kokemuksen vuoksi, joka ilmenee kunnioittavassa äänensävyssä.
ᴍᴇɴɴᴇɪsʏʏs
Kaikuva Ääni, kahden rakastavan Vedenväen kyläläisen ainoa tytär, syntyi ja kasvoi.
Syntyessään ainoana pentuna, hän oli hyvin pieni, joka herätti vanhemmissa huolestumista.
Viikkojen kuluessa pentu kuitenkin vahvistui ja paljastui varsin rauhalliseksi pennuksi, joka halusi tehdä vanhempansa aina ylpeiksi ja tyytyväiseksi. Sitä vanhemmat eivät katsoneet pahalla missään vaiheessa, niin Kaikuva Ääni uskoi ja uskoo nykyiseen itseensä asti.
Nimensä Kaikuva sai tavastaan toistella vanhempiensa puheita, joka nauratti erityisesti tämän isää, joka välillä esitti tyttärelleen kysymyksen: ''Kaikuuko täällä?''
Heidän pieni perheensä oli varsin onnellinen, mutta ei poistanut sitä, että vanhemmat olivat suhteellisen vanhoja, kun Kaikuva oli miltein puolisen vuotta. Vanhuuden lisäksi Kaikuvan äiti alkoi sairastelemaan hyvin paljon ja herätti nartussa huolestuneisuutta, kun taas isässä se herätti sydäntä särkevää tuskaa, ja tummat pilvet ja sumu peittosivat uroksen mieltä, eikä tämä hymyillyt usein.
Lopulta viikkoen vieriessä hitaasti eteenpäin, sairaus vei voiton Kaikuvan äidistä ja tämä nukkui rauhallisesti pois eräänä iltana.
Surullisena äitinsä menetyksestä Kaikuva yritti parhaansa mukaan ryhdistäytyä ja alkoi auttamaan isäänsä kaikenlaisissa asioissa ja huolehti, että uros ei vahingossakaan rasittanut itseään.
Kaikuva oli kuitenkin varsin tietoinen siitä, että hänen isänsä eli harmitellen harmaassa maailmassa.
Kaikista ponnisteluistaan huolimatta, Kaikuvan täytyi myöntää itselleen, että ei riittänyt korjaamaan isänsä sydämessä olevaa säröä, vaikka hänen isänsä rakastikin häntä ja oli ylpeä tyttärestään ja tämän hyvästä sydämestä.
Kaikuvan täyttäessä vuoden, oli hänen isänsä päivä päivältä hyvin väsyneemmän oloinen sekä hajamielinen.
Eräänä iltana uros kuitenkin katosi sanottuaan lähtevänsä selvittelemään ajatuksiaan ja palaavansa pian. Uros ei koskaan palannut ja asiasta järkyttyneenä Kaikuva sulkeutui omaan pieneen kuplaansa muutamaksi kuukaudeksi.
Kaikuva kuitenkin päätti ajan kanssa ryhdistäytyä ja palata normaaliksi itsekseen ja todeta, että mitä luultavammin, äiti sekä isä olivat nyt onnellisia yhdessä ja myöhemmin Kaikuva liittyisi heidän seuraansa toivoen kuitenkin, että se päivä ei koittaisi heti.
Hän arvosti elämää enemmän kuin koskaan ja opetteli elämään pieni määrä ikävää ja surua rinnassaan.
ᴍᴜᴜᴛᴀ
Taidot: Vedenväen elementtitaikuus
Taikaesineet: Näkinkenkä kaulakoru, jossa kaukokatselun voima liitetty näkinkengän helmeen. (keretessä kuva)
Perhe: Molemmat vanhemmat kuolleet, ei sisaruksia.
ᴛᴀᴠᴀᴛᴜᴛ ʜᴀʜᴍᴏᴛ
Hahmo | Missä | Mielipide
Koli Marius Ahdinpoika |Tavattu vesiputouksella | Pitää tätä luotettavana, ja hirveästi salailematta ihailee tämän kalastustaitoja.
Kaikuva Ääni, kahden rakastavan Vedenväen kyläläisen ainoa tytär, syntyi ja kasvoi.
Syntyessään ainoana pentuna, hän oli hyvin pieni, joka herätti vanhemmissa huolestumista.
Viikkojen kuluessa pentu kuitenkin vahvistui ja paljastui varsin rauhalliseksi pennuksi, joka halusi tehdä vanhempansa aina ylpeiksi ja tyytyväiseksi. Sitä vanhemmat eivät katsoneet pahalla missään vaiheessa, niin Kaikuva Ääni uskoi ja uskoo nykyiseen itseensä asti.
Nimensä Kaikuva sai tavastaan toistella vanhempiensa puheita, joka nauratti erityisesti tämän isää, joka välillä esitti tyttärelleen kysymyksen: ''Kaikuuko täällä?''
Heidän pieni perheensä oli varsin onnellinen, mutta ei poistanut sitä, että vanhemmat olivat suhteellisen vanhoja, kun Kaikuva oli miltein puolisen vuotta. Vanhuuden lisäksi Kaikuvan äiti alkoi sairastelemaan hyvin paljon ja herätti nartussa huolestuneisuutta, kun taas isässä se herätti sydäntä särkevää tuskaa, ja tummat pilvet ja sumu peittosivat uroksen mieltä, eikä tämä hymyillyt usein.
Lopulta viikkoen vieriessä hitaasti eteenpäin, sairaus vei voiton Kaikuvan äidistä ja tämä nukkui rauhallisesti pois eräänä iltana.
Surullisena äitinsä menetyksestä Kaikuva yritti parhaansa mukaan ryhdistäytyä ja alkoi auttamaan isäänsä kaikenlaisissa asioissa ja huolehti, että uros ei vahingossakaan rasittanut itseään.
Kaikuva oli kuitenkin varsin tietoinen siitä, että hänen isänsä eli harmitellen harmaassa maailmassa.
Kaikista ponnisteluistaan huolimatta, Kaikuvan täytyi myöntää itselleen, että ei riittänyt korjaamaan isänsä sydämessä olevaa säröä, vaikka hänen isänsä rakastikin häntä ja oli ylpeä tyttärestään ja tämän hyvästä sydämestä.
Kaikuvan täyttäessä vuoden, oli hänen isänsä päivä päivältä hyvin väsyneemmän oloinen sekä hajamielinen.
Eräänä iltana uros kuitenkin katosi sanottuaan lähtevänsä selvittelemään ajatuksiaan ja palaavansa pian. Uros ei koskaan palannut ja asiasta järkyttyneenä Kaikuva sulkeutui omaan pieneen kuplaansa muutamaksi kuukaudeksi.
Kaikuva kuitenkin päätti ajan kanssa ryhdistäytyä ja palata normaaliksi itsekseen ja todeta, että mitä luultavammin, äiti sekä isä olivat nyt onnellisia yhdessä ja myöhemmin Kaikuva liittyisi heidän seuraansa toivoen kuitenkin, että se päivä ei koittaisi heti.
Hän arvosti elämää enemmän kuin koskaan ja opetteli elämään pieni määrä ikävää ja surua rinnassaan.
ᴍᴜᴜᴛᴀ
Taidot: Vedenväen elementtitaikuus
Taikaesineet: Näkinkenkä kaulakoru, jossa kaukokatselun voima liitetty näkinkengän helmeen. (keretessä kuva)
Perhe: Molemmat vanhemmat kuolleet, ei sisaruksia.
ᴛᴀᴠᴀᴛᴜᴛ ʜᴀʜᴍᴏᴛ
Hahmo | Missä | Mielipide
Koli Marius Ahdinpoika |Tavattu vesiputouksella | Pitää tätä luotettavana, ja hirveästi salailematta ihailee tämän kalastustaitoja.