Kirjoittanut sulkazz Mar 23, 2021 20:34:50 GMT 2
Nimi; Vuk borizov
Ikä & sukupuoli; 3 vuotta & uros
Laji; koira (saksanpaimenkoira)
Asuinpaikka & ammatti; Rikala & Vartija
Maine; Vuk on jopa tunnettu, hyvin kylmänä, ja taitavana taistelijana. Tuo ei pelkää käyttää hampaitaan, ja moni ei lähde tappelukehään uroon kanssa.
Ulkonäkö; Vuk on suurikokoinen sakemanni, säkäkorkeudeltaan 70cm korkea uros. Tällä on tunnistettava, arpinen kuono, josta on leikattu nahka pois, jolloin näkyy vain sieraimet ja ylähampaat. Tällä on terävän siniset silmät, ja teräväpiirteiset muodot. Korkeat pystykorvat, ja tuuhea hiukan matalalla oleva häntä. Vuk painaa 45kg, sekä tuolla on tuuheaa karvaa poskissa, rintakehässä ja hännässä. Uroon pohjakarva on valkoista, jossa on tummanharmaata kuviota naamassa, korvissa, kuonon päällä, tassuissa, hännässä ja selässä sekä polvissa. Tällä on arpi oikeassa silmässään, ja samoin vasemmanpuoleisessa hartiassa. Myös oikeanpuolimmainen korva puuttuu osittain ja vasemmassa korvassa on lovi alhaalla. Uros on aika sporttisen oloinen, solakka mutta lihaksikas. Kieli on punahko, samoin polkuanturat.
Luonne; Vuk on suoraansanottuna kylmä muille, ja lämpenee kovin hitaasti. Tuo ei pelkää käyttää väkivaltaa, ja saattaa sanoa kovin raa-astikkin. Tämä on myös kovin järjestelmällinen, ja ajattelee asiat tarkasti, oman edun mukaisesti yleensä. Hermostuu kovin vaikeasti, mutta kun hermostuu, sen todella näkee. Silloin saattaa tehdä holtittomia päätöksiä, mutta kuten mainittu, on vaikea suututtaa. Mutta kyllä, uros osaa olla lempeäkin. Sitä puolta kuitenkaan ei kukaan ole vielä nähnyt. Tietää arvonsa, ja näyttää myös sen muille, että tietää sen.
Menneisyys; Vuk syntyi venäjällä, kovan nälänhädän aikaan. Silloin oli kovin kylmä talvi, ja kurjuutta nähtiin joka kolkassa. Uros osallistui paljon tappeluihin ruuasta, ja menetti korvansa, sekä ansaitsi muutamia arpiakin näissä tappeluissa. Kuonon tuo kuitenkin menetti isälleen, joka oli kovin kylmä ja julma, jos poika ei osannut tehdä oikein, mitä isä pyysi. Vukin äiti lähti kun vuk oli pentu, ja vain hän selviytyi talvesta ainoana perheestään. Vukilla ei tietääkseen ole sisaruksia, mutta mistä sen voi vielä tietää? Tuskin kukaan. Tämä ajelehti lopulta laivojen mukana pohjolaan, ja ansaitsi kovalla työllään vartijan paikan. Menneisyyden tapahtumat olivat koulineet vukista todellisen pedon taistelussa.
ibb.co/Ptqj65g (kuva, muokkaan myöhemmin koneella näkyväksi)
Ikä & sukupuoli; 3 vuotta & uros
Laji; koira (saksanpaimenkoira)
Asuinpaikka & ammatti; Rikala & Vartija
Maine; Vuk on jopa tunnettu, hyvin kylmänä, ja taitavana taistelijana. Tuo ei pelkää käyttää hampaitaan, ja moni ei lähde tappelukehään uroon kanssa.
Ulkonäkö; Vuk on suurikokoinen sakemanni, säkäkorkeudeltaan 70cm korkea uros. Tällä on tunnistettava, arpinen kuono, josta on leikattu nahka pois, jolloin näkyy vain sieraimet ja ylähampaat. Tällä on terävän siniset silmät, ja teräväpiirteiset muodot. Korkeat pystykorvat, ja tuuhea hiukan matalalla oleva häntä. Vuk painaa 45kg, sekä tuolla on tuuheaa karvaa poskissa, rintakehässä ja hännässä. Uroon pohjakarva on valkoista, jossa on tummanharmaata kuviota naamassa, korvissa, kuonon päällä, tassuissa, hännässä ja selässä sekä polvissa. Tällä on arpi oikeassa silmässään, ja samoin vasemmanpuoleisessa hartiassa. Myös oikeanpuolimmainen korva puuttuu osittain ja vasemmassa korvassa on lovi alhaalla. Uros on aika sporttisen oloinen, solakka mutta lihaksikas. Kieli on punahko, samoin polkuanturat.
Luonne; Vuk on suoraansanottuna kylmä muille, ja lämpenee kovin hitaasti. Tuo ei pelkää käyttää väkivaltaa, ja saattaa sanoa kovin raa-astikkin. Tämä on myös kovin järjestelmällinen, ja ajattelee asiat tarkasti, oman edun mukaisesti yleensä. Hermostuu kovin vaikeasti, mutta kun hermostuu, sen todella näkee. Silloin saattaa tehdä holtittomia päätöksiä, mutta kuten mainittu, on vaikea suututtaa. Mutta kyllä, uros osaa olla lempeäkin. Sitä puolta kuitenkaan ei kukaan ole vielä nähnyt. Tietää arvonsa, ja näyttää myös sen muille, että tietää sen.
Menneisyys; Vuk syntyi venäjällä, kovan nälänhädän aikaan. Silloin oli kovin kylmä talvi, ja kurjuutta nähtiin joka kolkassa. Uros osallistui paljon tappeluihin ruuasta, ja menetti korvansa, sekä ansaitsi muutamia arpiakin näissä tappeluissa. Kuonon tuo kuitenkin menetti isälleen, joka oli kovin kylmä ja julma, jos poika ei osannut tehdä oikein, mitä isä pyysi. Vukin äiti lähti kun vuk oli pentu, ja vain hän selviytyi talvesta ainoana perheestään. Vukilla ei tietääkseen ole sisaruksia, mutta mistä sen voi vielä tietää? Tuskin kukaan. Tämä ajelehti lopulta laivojen mukana pohjolaan, ja ansaitsi kovalla työllään vartijan paikan. Menneisyyden tapahtumat olivat koulineet vukista todellisen pedon taistelussa.
ibb.co/Ptqj65g (kuva, muokkaan myöhemmin koneella näkyväksi)