Räähkä

Nimi: Räähkä
Sukupuoli: Narttu
Ikä: 3 vuotta
Laji: Susi
Lauma: Ukkosenväki

Ammatti:
Säkäkorkeus: 100 cm

Maine: Räähkä on uusi saapuja Pohjolan mailla, joten sille ei ole ehtinyt muodostumaan mainetta.

Ulkonäkö:

Räähkä on yksinkertaisesti massiivinen. Se on puhdasta lihasta ja paksua turkkia, eikä siitä tee yhtään lempeämmän näköistä myöskään suuret, tummat siivet. Raskailla, kulmikkailla kasvoillaan on usein yrmeä ilme, harva on ylipäätään nähnyt sen hymyilevän. Useita arpia sillä on menneistä tappeluista ja saalistusreissuista paksun turkin alla, joskin sen kasvoilla näkyy niistä muutama; yksi vasemman silmän yli ja kaksi oikealla poskella. Räähkästä löytyy vain kahta väriä; pohjavärinä sillä on tummanharmaa ja mustaa esiintyy sen kasvoilla maskina, korvien kärjissä, niskassa, selässä ja hännässä sekä kaikkien raajojen alaosissa.

Tumma narttu on näkynä varsin koruton ja karhea. Se ei käytä vaatteita tai koruja eikä myöskään juurikaan pidä huolta oman turkkinsa ulkonäöstä. Siipiään se pitää kylkiään vasten suljettuina paitsi silloin, kun se päätyy haastamaan riitaa, jolloin pitkät, tummat siivet toimivat uhittelun välineinä. Silmänsä ovat kirkkaankeltaiset ja kevyesti viirut.

Fyysisesti Räähkä pärjää parhaiten voiman ja kestävyyden mittelöissä. Se on taitava käyttämään hampaitaan ja massaansa itsensä eduksi niin metsästyksessä kuin mittelöissä lajitovereidensa kanssa, tassunäppäryyttä sillä ei kuitenkaan juurikaan ole. Se ei ole myöskään millään mittapuulla hyvä lentäjä, sillä se ei ole juurikaan tottunut moista harrastamaan. Jos se kuitenkin tilanteen pakosta joutuu lentämään, on se tällä hetkellä hyvin hataraa, hidasta ja epävarmaa menoa.

Luonne:

Ennen kaikkea Räähkä on suorapuheinen. Se ei pidä turhasta jaarittelusta, taiteen päälle se ei ymmärrä mitään. Etiketit ja hyvät tavat eivät ole suuressa arvossa nartun elämässä. Tummaturkki pitää ennen kaikkea arvokkaina yksilön kykyä pitää huolta itsestään ja pärjätä itse elämässä. Räähkä tuntuukin tuomitsevan hyvin herkästi millään tavalla sen heikkoudeksi arvioimia ominaisuuksia osoittavia lajitovereitaan. Heikkoutena se pitää myös nojautumista maalliseen materiaan kuten omaisuuteen, aseisiin ja kaikenlaiseen kaupunkielämään - todellinen selviytyjähän ei tarvitse muuta kuin omat hampaansa ja kirkkaan mielensä. Koska Räähkä ei täten näe arvossa yksityisomaisuutta, saattaa se herkästi muiden rienana ottaa itselleen väliaikaiseen käyttöön asioita, jotka joku muu on itselleen jo julistanut.

Räähkä on sosiaalisesti hieman monimutkainen tapaus. Yhtäältä se nauttii muiden seurasta ja jutustelusta, toisaalta se ei kuitenkaan ole hirveän etevä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Se tulistuu herkästi, pitäen pienintäkin kritiikkiä suorana haasteena voimien mittelöön. Räähkä ei pelkää lainkaan konflikteja, jotka se toki mielellään ratkoo sanallisesti ja tarvittaessa myös fyysistä voimaa käyttäen.

Sisimmiltään tummaturkki on kuitenkin varsin lempeä ja ymmärtäväinen. Se tahtoo koulia heikkoina pitämistään yksilöistä vahvoja selviytyjiä. Mielellään tuo myös suojelee heikompia eikä siedä epäoikeudenmukaisina pitämiään tekoja. Tappaminen ja kunnianloukkaus ovat tekoja, joita Räähkä ei siedä, vaikka tajuamattaan saattaa se itsekin syyllistyä jälkimmäiseen.


Menneisyys:

Räähkä on syntyjään Pohjolan ulkopuolelta. Sen Ukkosenväkeen kuuluneet vanhemmat olivat päättäneet lähteä tekemään tutkimusmatkaa ympäri maailman sen sijaan, että ne olisivat matkanneet monien muiden tapaan Pohjolaan. Matkansa kesken ne saivat yhden pennun, Räähkän. Jo pienestä pitäen narttu kulki paikasta toiseen, kaikenlaisiin vieraisiin kulttuureihin perehtyen ja kaikenlaisia maailman ihmeitä nähden. Koska perhe oli aina liikkeellä, ei Räähkä koskaan oikein ennättänyt ymmärtämään mitään tiettyä paikkaa kodikseen tai luomaan vahvoja ystävyyssuhteita. Silloin tällöin pienen perheen mukana kulki muitakin koiraeläimiä, joskin ne ennen pitkää jatkoivat matkaansa eri suuntaan kuin Räähkä perheineen.

Matkoillaan Räähkä oppi vanhemmiltaan metsästyksen ja keräilyn salat, joskin varsin rotevaksi kasvanut nuori nautti saaliin jahtaamisesta huomattavasti enemmän. Siipiinsä nuori narttu ei oikein koskaan oppinut luottamaan, sillä tämän vanhemmat tahtoivat sulautua mahdollisimman hyvin muun maailman väkeen ja siten karttoivat lentämistä.

Kun Räähkä oli saavuttanut kahden vuoden iän, kehottivat sen vanhemmat sitä suuntaamaan Pohjolaan oppimaan kaikista taruista ja legendoista, joista sen vanhemmat olivat sille aina silloin tällöin puhuneet - siellä se voisi myös kohdata muita Ukkosenväen jaloja edustajia. Niinpä nuori lähti vaeltamaan varsin pitkää matkaa maahan, jota se ei juurikaan tuntenut.