Otto Arthur Lavenius Matulinpoika

Lavenius on tunnettu ennenkaikkea Rikalan maaherrana, vahvaluontoisena mutta myös epäoikeudenmukaisena hallitsijana. Uros halveksii avoimesti väkeläisiä, etenkin niitä, joista se näkyy vahvasti päällepäin.

Lavenius on olemukseltaan erittäin pöyheä ja massakas, ehkä jopa aavistuksen lihavan puoleinen vanhuuden päivillään. Muutoin sen ikä ei juuri kropasta tai liikkeistä näykään. Sen raajat ovat pitkähköt ja lihaksikkaat, erityisen tuuhea ja tiivis turkki on kaulassa, niskassa, rinnassa ja hännässä. Lisäksi tuuheat jalkakarvat muodostavat "housut". Laveniuksella on lyhyt mutta tuuhea leukaparta, sirpin muotoon kaartuvat poskikarvat sekä silmiä reunustavat kulmakarvat, jotka eivät kuitenkaan ole silmiinpistävät. Korvat ovat sopusuhtaiset muuhun päähän nähden, teräväkärkiset ja valppaat. Pää ja ilme ovat hyvin susimaiset. Ilme peruslukemilla hyvin nyrpeä ja arvosteleva. Turkki on väriltään luonnonvalkoinen ja tummenee selkärankaa kohden. Lisäksi korvien kärjet, silmäkulmat ja kuonon pää (viiksien alue) ovat tummat. Anturat, kynnet ja kirsu ovat mustat. Silmät ovat väriltään pistävän keltaiset.

Lavenius käyttää toisinaan tummanpunaista, kultasomistein kirjailtua samettiviittaa, jossa on korkea kaulus. Myös kultaiset, punaisin jalokivin koristellut korut ovat tavanomaisia somistuksia.

Lavenius esiintyy jalosutena. Jalosuden tunnuspiirteisiin kuuluu muhkeat sekä pitkät poski- ja rintakarvat sekä uroksilla parta. Valkoinen väri on merkki jalosuden puhtaudesta. Jalosusi ei ole oikea suden alalaji edes Pohjolassa, vaan on Laveniuksen suvun aikanaan kehittämä ihanne täydellisestä sukunsa edustajasta. Kun tämä ihanne sai nimen, ryhtyivät Laveniukset kutsumaan itseään (ja heitä ulkoisesti muistuttavia) jalosusiksi.

Todellisuudessa Otto on syntynyt ukkosenväkeläiseksi - sen isä oli tavan turkikas ja emä ukkosenväkeläinen, joka oli peitellyt väkeläisyyttään puolisoltaan, kunnes se pennun synnyttyä paljastui. Laveniuksen siivet katkaistiin jo pentuna, eikä niistä tuuhean turkin vuoksi juuri näy merkkejä - tunnustellessa voi arpeutuneet siiventyngät kuitenkin huomata. Oton emo teloitettiin uroksen ollessa pieni tämän valehtelun vuoksi. Vanhemmiten Laveniuksen isä kertoi tästä tapauksesta, joskin asiaa vielä entisestäänkin väritellen ja poikansa emää mustamaalaten. Tämä on syy, miksi Lavenius halveksii yhä väkeläisiä.

-

-

-

Isä: - (kuollut)
Emä: - (teloitettu)

Ystävät: -
Viholliset: -

- Punainen kultasomisteinen samettiviitta

- Erilaiset kulta- ja jalokivikorut