Kirjoittanut - Jun 2, 2020 10:39:12 GMT 2
NIMI Väiski
SUKUPUOLI Uros
IKÄ 2.5 vuotta
LAJI Kettu
LAUMA Ukkosenväki
ASUINPAIKKA Rikala
AMMATTI Piikain ja renkein isäntä, tavernanpitäjä
SÄKÄ 35cm
AIKAJANA
»
MAINE
Väiski tunnetaan Rikalassa hyvin, jossei jopa nimeltä niin luultavasti ulkonäöltä, sillä se liikkuu ja puhuu paljon. Se tunnetaan puheliaana ja kummallisena, ehkä joidenkin mielestä pahanilmanlintuna. Rauhaa tahtovat tietävät kiertää sen kaukaa. Joidenkin mielestä verraton, joidenkin mielestä riesa. Suurin osa Rikalassa tietää Väiskin olevan Kieron Kolpakon omistaja ja baarimestari.
SUHTEET
| Tavatut: | Aurora, Valo |
| Pitää: | Valo |
| Ei pidä: | - |
| Hyvä vaikutelma: | - |
| Inhoaa: | - |
| Neutraali: | Aurora |
ULKONÄKÖ
Väiski näyttää liukkaalta ja virtaviivaiselta kuin ankerias. Voisi kuvitella, että jos hänestä tarttuisi kiinni, hän liuskahtaisi käsistä kuin saippuakivi. Hänen kehonsa on melkein kuin pelkkää kaulaa ja tavasta, millä hän liikkuu, voisi kuvitella hänen selkärankansa olevan kuminen. Hänen niskansa on myös hyvin notkea, ja hän liikutteleekin usein pientä kalloaan nytkytellen ja käännellen sitä niin hurjin kiepautuksin, että katsojankin niskaa alkaa särkeä. Hän voi esiintyä pakettimaisempana, kun vetää hartiansa korviin, mutta kun hän rentoutuu tästä asennosta, hänen päänsä ponnahtaa pitkän kaulan nokkaan kuin vieteriukolla. Rakenteeltaan hän on pieni ja melko heiveröinen. Hänen luunsa ovat kapeat tikut ja melkeinpä voisi kuvitella niiden olevan sen lisäksi ontot, sillä Väiski liikkuu vilkkaasti ja nopeasti, mutta hienovaraisesti kuin höyhen. Kuin itikka, singahdellen energisesti sinne tänne. Väiskin jalat ovat kapeat ja kiusalliset näköiset kuin peuranvasan.
Väiskillä on suippo pää, ja kapea kuono. Hänen suunsa on valtava, ja hän saa sen hyvin leveään virneeseen, mikä tuntuu venyttävän hänen suupieliään kuin ne olisivat kumia. Suusta pilkottaa pieni, terävä hammasrivistö. Hänellä on muutama paksu, musta suortuva, jotka verhostavat hänen ohimoitaan. Väiskillä on melko pitkä töyhtöpehko takaraivossaan, joka laskeutuu puoleenväliin kaulaa. Muuten, hänen sulkapeitteensä on paksu, mutta sileä ja vettä kestävä. Turkkia hänellä ei ole, mutta vatsassa hänellä on erittäin pehmeää untuvaa. Hänen siipensä ovat räsyiset, mutta muodoltaan hyvin aerodynaamiset, kuin veitsenterät. Hänen pyrstönsä on kuin sojottava sivellin, täynnä eripituisia sulkia, joista osa repsottaa.
Väiskin väritys on hyvin mustavalkea. Hänessä ei olekaan kuin lämmintä harmaata, mustaa ja pohjavärinä luonnonvalkoista. Hänen pyrstönsä, siipien ulkopuoli, niska, kylki, pää, tukka ja jalat ovat mustat. Hänen otsansa, etulapansa, korvansisustansa ja siipiensä sisäpuolen sisäkulma ovat harmaat. Pyrstön pää jää valkoiseksi. Väiskin silmät ovat kirkkaankeltaiset ja silmänaluset ovat tummat. Hänen kirsu, sekä anturat ovat mustat.
Ollessaan tiskin takana töissä, Väiski pukee kaulaansa tiukan, pellavaisen, ruskean kaulurin, joka korostaa hänen kaulan pituutta ja kapeutta entisestään. Kaulurissa on edustassa pienet napit rivissä, joilla sen saa auki ja kiinni. Kauluri on tavallaan univormu, vaikkei sillä mitään käytännöllistä funktiota oikeastaan ole, se erottaa Väiskin kenestä tahansa asiakkaasta.
LUONNE
Päivityksen alla
MENNEISYYS
Väiski syntyi eräänä loppukesänä pakkonaitetulle ukkosenväkeläisparille, jotka asuivat lähellä Laaksoa. Vaikkei Väiskistä nykyään arvaisi, hän oli melko varakkaan suvun jälkeläinen. Ei esikoinen, muttei aivan kuopuskaan, Väiskillä oli paljon sisaruksia.
Väiski oli lyhenne pitkästä, korkealentoisesta nimestä, mitä kukaan ei jaksanut sanoa saatika muistaa. Hän oli niin vallaton pentu, ettei paljoa piitannut sukunsa toiveista hänen tulevaisuudelle, vaan lähti rellestämään pois kotoa milloin mieli. Koska hän teki jo varhain selväksi, ettei aikonut noudattaa ohjeita, häntä laiminlyötiin. Väiskillä oli täten hyvin kylmät välit perheeseensä, lukuunottamatta joitain nuorimpia sisaruksia, joita huvitti hänen asenteensa.
Eikä aikaakaan, kun Väiskin villi nuoruus ajoi hänet irtaantumaan perheestään. Hän oli niin pitkään sekoittunut vääriin piireihin, hankkiutunut ongelmiin ja alkoholiongelmiin, että hänestä oli tullut täydellinen perheen musta lammas. Se yksi poika, josta ei puhuttu. Väiski matkasi jo varhaisessa iässä Rikalaan ja asettui sinne. Hän on elänyt siellä jo riittävän pitkään ollakseen tavallinen Rikalan paikallinen ja rakastaa etenkin satamaa. Hänellä ei ole mitään halua puhua perheelleen, eikä heillä ole mitään halua ottaa häntä takaisin. He ovat sittemmin siirtyneet muun ukkosväen perässä asumaan Ukonvuorelle, mitä Väiski täten karttaa tarkasti. Väiski tapaisi mielellään vain niitä sisaruksistaan, joista oli aina pitänyt, jotka eivät olleet ylimielisiä. Koska hänen kasvatuksensa oli niin vajaa, Väiskistä on kasvanut millainen sattuu, kuin rikkaruohosta.
KIERO KOLPAKKO
Sisäänkäynti on kadun puolelta. Kapakkaan aukeaa hyvin neliskanttinen, paksukarminen tammiovi, jossa on rautainen rinkulan muotoinen kahva. Ovelle nousee pari kiviporrasta, mutta ovesta astuttuaan lattia on melko matalalla. Oven yläpuolella, kadun puolella roikkuu valurautakyltti, mistä on muotoiltu hyvin pahansuovalta näyttävä kolpakko. Oven yläpuolella, kapakan sisällä on naulattu hevosenkenkä, mutta se on väärin päin.
Kieron Kolpakon sisustus on hyvin pohjolamainen. Siellä on seinillä taljoja, koristekuksa tai pari, täytettyjä eläimiä, viirejä, pohjolalaisia käsitöitä, löylykauha ja räsymatto. Ehkä huomattavimmat seinäkoristeet on öljyvärimaalaus näkistä, joka sulautuu soiseen maisemaan, sekä suuri, täytetty, ärjyvään asentoon jähmettynyt karhun pää.
Tila on kellarimainen, mutta melko laaja. Sitä rajaa puiset tukipylväät. Siellä on vain yksi, himmeä, pieni ikkunaluukku, missä on lasin lisäksi kalterit. Seinät ovat alhaalta kivistä kasattu, mutta vaihtuvat lankuksi vähän ennen puolta väliä. Lattia on pelkkää kiveä, ilman tekstiilejä. Tuolit ovat eri sarjaa toistensa kanssa, mutta pöydät eivät. Toisella puolen tilaa on myös pitkät pöydät, joiden molemmin puolin on yhtä pitkät penkit.
Valaistus tulee, paitsi pöydille asetetuista satunnaisista pulloista, joissa on kynttilännysä, myös suuresta kattokruunusta, missä on kiinni soihtuja ringissä, sekä seinille naulatuista lyhdyistä. Katon rajassa, parrupuiden lomassa kulkee kattokruunuun yhdistyviä kettinkejä. Tiskin vieressä on lappeelleen kasattuja tynnyreitä.
Toista seinää vasten on portaat, jotka vievät yläkertaan, missä on majoituspaikkoja. Pieniä huoneita, missä on joissain pohjolan henkiolentoja kuvaava seinävaate tai poron sarvet tai muuta samantapaista seinällä, arkku, pöytä, muki sekä vuode. Huoneissa on ikkunoita enemmän.
Portaiden alla on leveä ovi, jossa on puinen kyltti, mihin on kirjattu suurin kirjaimin “SAUNA”. Ovi vie pieneen pukukoppiin, josta on suuri ovi leveään saunatilaan. Oven kahvaksi on naulattu kummallisen muotoinen oksa. Saunan käyttäminen, kuten myös Kierossa Kolpakossa yöpyminen, maksaa. Mikäli rahaa riittää, sen voi myös vuokrata vaikkapa muutamaksi tunniksi kokonaan omaan käyttöönsä.
ETSINTÄRETKET
OMAISUUS
- Kaikki etsintäretkiltä
- Kiero Kolpakko irtaimistoineen
- Kauluri
MUUTA
- Pääkuva © Shirikei, kiitos!
- Pitää Rikalassa kapakkaa nimeltä Kiero Kolpakko
icon in the bottom right bar (may not be applicable if you're on Forums.net), or you can disable the welcome window and/or the icon by going to Plugins > Manage > Custom Mini-Profile Creator and changing the Show Help option.
