Valo Kultatassu

Nimi: Valo Kultatassu
Ikä: 2
Skp: Narttu
Laji/Rotu: Koira/Sekarotuinen pystykorva

Lauma: Tavan turkikas

Asuinpaikka/Ammatti: Rikalan kaupunki/ei vielä ammattia

Maine/Vaikutelma:
Ensivaikutelma Valosta on hyvinkin ylpeä ja itserakas tyttönen, joka valittaa joka asiasta ainoastaan valittamisen ilosta. Kapinahenkinen narttu on hyvin yleensä vaahtoamassa aatelisista ja etenkin Laveniuksen suvun jäsenistä kelle tahansa, joka vain jaksaa kuunnella. Urosten keskuudessa nartusta saa hyvin flirttailevan ja tyrkyn mielikuvan, tuon yrittäessä kietoa jokainen poju tassunsa ympärille. Mainetta Valo ei ole sen suuremmin kerännyt; Jotkut saattavat tietää hänet huomionhakuisena neitinä, joka pyrkii olemaan kaiken keskipiste, toiset taas eivät ole koskaan kuulleetkaan Valosta tai eivät vain jaksa kiinnittää huomiota.

Kuva: Tulossa!
Säkä/Paino: 48cm/18kg

Ulkonäkö:
Narttu on keskikokoinen ja kohtuullisen kevytrunkoinen. Selkä on suora ja vahva sekä linjassa säästä lantioon. Valon ruumiinrakenne on siro, mutta jäntevä. Kasvot ovat siropiirteiset ja korvat pystyt. Silmät ovat mantelinmuotoiset ja väriltään vihreät. Pystykorvan molempien silmien alla kulkee mustaa viiru. Häntä on tuuhea ja kiertynyt selän päälle pystykorville ominaisesti.

Turkki on tuuhea ja soveltuu kylmiin talviin. Pohjavilla on paksu ja peitinkarva tiheä sekä suora. Nartun turkki on väriltään ruskea, mutta kaulassa, niskassa ja rintakehässä kulkee punertava "kaulus". Valolla on mustia täpliä takaruumiissaan sekä molempien lapojen tietämillä. Nartun hännänpää on musta kuten myös niskasta otsalle ulottuva harjas, joka muodostaa ikään kuin otsatukan. Kirsu, anturat ja kynnet ovat mustat.

Aseet/Asusteet:
Valo kantaa mukanaan kauriinluusta tehtyä puukkoa, joka on aseteltu vasemman etujalan ympärituun nahkaiseen remmiin. Narttu varasti puukon eräältä kauppiaalta kaupungissa.

Luonne:
Valo erittäin voimakastahtoinen ja omapäinen narttu, joka ei hevillä kumarra ketään. Itsepäinen pystykorva saattaa mennä joskus jopa liiallisuuksiin omatahtoisuudensa kanssa ja aiheuttaa näin harmaita hiuksia kanssaeläjilleen. Valosta aistii vahvan kapinahenkisyyden, mikä osittain voi johtua tämän nuoresta iästä ja osittain siitä, että narttu ei halua sopia mihinkään yleiseen muottiin. Kapinahenki ilmenee vastaanväittämisenä ja kiukutteluna itseään vanhemmille tai korkeammassa asemassa oleville sekä oman päänsä pitämisenä kuten myös päätöksinä jotka eivät aina palvele nartun etuja. Narttu ei pelkää tuoda omia mielipiteitään julki ja on hyvin vahvasti tuonut esille sen ettei pidä suuressakaan arvossa maaherraa saati tämän sukua.

Voimakastahtoisena koirana Valo on kärkäs suustaan ja äärettömän suorapuheinen, välittämättä tippaakaan satuttavatko hänen mielipiteensä toisia. Narttu ajautuu varsin usein inttelyihin ja pieniin kahnauksiin muiden kanssa päästettyään suustaan jotain sellaista mitä ei olisi pitänyt. Narttu puhuu ja toimii ennen kuin ajatelee mikä on omiaan ajamaan nuorikkoa jos jonkinmoisiin ongelmiin.

Kaikessa itsepäisyydessään Valo omaa myös suuttumisen jalon taidon ja vihastuessaan narttu on ilkeä ja pilkallinen, yrittäen vahingoittaa riidan toista osapuolta mahdollisimman paljon. Valo räksyttää vastaan ja mollaa toista niin kauan, että tuo murtuu tai lähtee pois tilanteesta jolloin seropi kokee olevansa voittaja, mikä on omiaan lisäämään nartun ylpeyttä ja varmuutta omasta itsestään. Valo on myös erittäin pitkävihainen eikä ylpeytensä takia ole pyytämässä anteeksi ensimmäisenä. Kaiken tämän vastapainona on kuitenkin myös aimo annos lämpöä ja helliä tunteita jotka peittyvät kapinahengen alle. Paremmin tutustuessaan huomaa Valo Kultatassun olevan hellä ja avulias narttu, joka ei pelkää laittaa itseään likoon ystäviensä puolesta saati näyttää lämpimiä tunteita sille, joka sen ansaitsee. Narttu on äärimmäisen lojaali ja uskollinen ystävä mikäli onnistuu pääsemään samalle aaltopituudelle. Viileän ulkokuorensa vuoksi moni saattaa kääntyä kannoillaan sen enempiä tutustumatta, mutta joillekin kylmä ja kärkäs ulkokuori ei ole este ja yleensä näistä yksilöistä tulee nartulle kaikista tärkeimpiä. Valo on myös kova flirttailemaan ja laskemaan leikkiä urosten keskuudessa ja tuokin itsensä monesti esille varsin houkuttelevasti, jos uroksia on lähipiirissä. Valo ei kuitenkaan etsi suhdetta saati poikaystävää sen enempää kuin yhden yön -juttujakaan. Flirttailu on vain Valolle tapa nauttia ympäröivästä maailmasta sen enempiä miettimättä.

Valon ylpeys ei ole esteenä sille etteikö narttu osaisi olla myös valovoimainen ja houkutteleva persoona niin tahtoessaan. Nartun elämänasenne ei ehkä ole kaikista positiivisin, mutta toivon mukaan se tulee tasaantumaan vuosien karttuessa.

Nartun suhtautuminen väkiin on hyvin viileä ja negatiivinen. Liekö johtuu nartun kateudesta tai siitä, että Valo kokee hyvin vahvasti väkeen kuulumisen omaksi jutukseen. Salaa narttu ihailee etenkin tulenväkeä, vaikka ei sitö koskaan tule myöntämään. Henkilökohtaisia kaunoja ei nartulla ole, mutta yleisen käsityksen ja kasvatuksen tuoma vihamielisyys väkeen kuuluvia kohtaan näkyy selvästi.

Menneisyys:
Narttu syntyi maata viljelevälle pariskunnalle kaksi vuotta sitten. Valo ja tämän kaksi veljeä olivat pariskunnan toinen pentue. Isä oli ylpeä, sillä oli viimein saanut toivomansa pojan, tuplana! Valo oli pentueen enkeli ja prinsessa, saaden lähes kuninkaallisen kohtelun etenkin äidiltään. Isän huomio jäi hiukan vähemmälle, sillä aiemmin kolme tytärtä kasvattanut maalainen oli niin poikiensa lumoissa ettei hoksannut huomioida nuorta tytärtään, josta pian kasvoi katkeruuden täyttämä nuori. Veljiensä varastaessa isän huomion lähes kokonaan, päätti Valo hankkia sitä itselleen keinolla millä hyvänsä. Nartusta tuli inttävä ja vastaanhangoitteleva pentu, joka ei suostunut tekemään mitään ilman vastaväitteitä. Kiukuttelu oli keino saada isä huomaamaan myös tyttärensä ja niin kävikin, mutta huomio oli ainoastaan negatiivista.

Isä toivoi poikiensa jatkavan pitkää perinnettä viljelyn parissa eikä edes harkinnut Valoa työnsä jatkajaksi. Narttujen paikka on kotona huolehtimassa ruoanlaitosta ja siitä, että väsyneille työmiehille oli joka ilta pöytä koreana näiden tullessa pellolta, oli isällä tapana sanoa. Valoa ruoanlaitto saati passaaminen ei huvittanut, sillä narttu olisi halunnut työskennellä pelloilla kuten veljensä. Valo katkeroitui isälleen ja etääntyi tästä, tukeutuen yhä enemmän omaikäisiin ystäviinsä ja aloittaen itse vieroituksen perheestään kohti itsenäistymistä. Valo asuu edelleen kotona, mutta viettää aikaansa siellä hyvin harvoin. Veljiensä kanssa Valolla on suhteellisen hyvät välit, vaikka nämä ovatkin huolissaan nartun käytöksestä. Isompien sisarustensa kanssa narttu tulee myös toimeen, mutta he elävät niin eri vaihetta elämässään, että heillä ei ole aikaa pienemmälle siskolleen.

Valo tietää olevansa rakastettu, mutta ei voi sulkea katkeruuden tunnetta ulkopuolelle ja suhtautua isäänsä kuten pitäisi. Tilanne on tulenarka ja voi räjähtää milloin hyvänsä. Vanhemmat haluavat nartulle puolison ja pentuja, mutta Valo itse ei ole valmis vielä sitoutumaan mikä on omiaan hiertämään isän ja tyttären välejä.

Perhe:
Äiti - Elossa
Isä - Elossa
Veljet 2kpl - Elossa (Saa kysyä hahmoksi!)
Isosiskot 3kpl - Elossa