Kirjoittanut riivahenki Aug 31, 2020 12:45:09 GMT 2
Nimi: Härmä Luukasvo
Ikä: 2 vuotta
Sukupuoli: uros
Laji: susi
Asuinpaikka: Rikala
Ammatti: Ei ole
Maine: Härmän maine on varmasti hyvinkin vaihteleva eri turkikkaiden kohdalla. Useimmat tuntevat uroksen ärsyttävästä luonteestaan ja äänekkyydestään, kun taas jotkut kohteliaisuudestaan ja ystävällisyydestään. Se on helppo muistaa naamansa värityksestä.
Ulkonäkö:
Härmän turkissa on sinertävän harmaan sävyjä. Tumma sävy jatkuu aina korvien välistä selkää pitkin hännän tyveen saakka. Myös korvat ovat tummat. Epätasaisen helmenvalkeaa uroksessa on varpaissa, ranteiden ja nilkkojen takaosassa, hännän alapuolella sekä rinnan puoliväliin saakka, joka jatkuu jonkin matkaa vatsaan. Etujalkojen kyynärkarvoissa on myös hieman valkeita karvankärkiä. Kasvoissaan sillä on maskimainen alue, joka jatkuu kolmiomaisena silmien alle, kuonoon ja otsaan. Karvatupsut korvissa on myös valkoiset.
Härmän turkissa on sinertävän harmaan sävyjä. Tumma sävy jatkuu aina korvien välistä selkää pitkin hännän tyveen saakka. Myös korvat ovat tummat. Epätasaisen helmenvalkeaa uroksessa on varpaissa, ranteiden ja nilkkojen takaosassa, hännän alapuolella sekä rinnan puoliväliin saakka, joka jatkuu jonkin matkaa vatsaan. Etujalkojen kyynärkarvoissa on myös hieman valkeita karvankärkiä. Kasvoissaan sillä on maskimainen alue, joka jatkuu kolmiomaisena silmien alle, kuonoon ja otsaan. Karvatupsut korvissa on myös valkoiset.
Rakenteeltaan Härmä on kevyeen kallistuva keskiraskas. Korvat ovat teräväkärkiset kartiot, jotka pysyvät valppaanomaisesti suden päälaella eivätkä lepata tai roiku, paitsi rentoutuneena tai alakuloisena ne ikään kuin kallistuvat enemmän pään sivuun. Kirsu on tumman siniharmaa, kynnet, huulet ja anturat samanväriset.
Silmät ovat hunajankeltaiset, pupillin ympäriltä astetta kellertävämmät. Silmien ympärillä on tummat rajaukset. Yleisilme on melko neutraali.. vaikkakin viekas.
Kallonsa on suhteellisen pitkä, otsapenkereen erottaa, mutta se on melko loiva. Kuono ei suinkaan ole suippo kuin vinttikoiralla, vaan se on aika neliömainen.
Turkki on lyhyttä, mutta tiivistä, joka tunnustellessa ei ole heinää, muttei untuvaakaan. Puolikarkeaa. Se kasvaa paikoin ylöspäin suuntautuen, joka saa uroksen näyttämään pehmoiselta ja pörröiseltä. Häntä ei ole tuuhea ja paksu, vaan kohtalaisen kapea.
Vaikkakin yleisilme Härmällä on ilmeisen väsynyt, todellisuudessa hukka on varsin ilmeikäs. Se kantaa kehonsa hyvin kevyesti ja itsevarmasti, pilke silmäkulmassa. Kynnetkin kun ovat lyhyet, on eläimen hölköttely äänetöntä kuin haamulla. Päänsä se kantaa korkealla laihahkon kaulan kannattelemana. Hampaat Härmällä on valkoiset, joita monet saattavatkin ihastella uroon virnuillessa. Säkäkorkeutta löytyy 75 cm.
Luonne:
Yleensä Härmä on sarkastinen vitsailija, joka naureskelee omille jutuilleen ja huvittaa itseään muita kiusaamalla. Se ei suutu helposti, ellei satu olemaan huono päivä. Niitäkin sillä nimittäin löytyy- onneksi harvoin- on silloin kuin vastakohta aiemmasta, tosikko ja kärttyinen.
Yleensä Härmä on sarkastinen vitsailija, joka naureskelee omille jutuilleen ja huvittaa itseään muita kiusaamalla. Se ei suutu helposti, ellei satu olemaan huono päivä. Niitäkin sillä nimittäin löytyy- onneksi harvoin- on silloin kuin vastakohta aiemmasta, tosikko ja kärttyinen.
Tilanteesta ja paikallaolijoista riippuen, haluaa tehdä itsestään keskipisteen vaikkapa piikittelemällä itselleen entuudestaan täysin tuntematonta kovaan ääneen, eikä häntä haittaa joutua narriksi. Uros oikeastaan nauttii huomiosta. Tosipaikan tullen susihukka on kuitenkin melko pelkurimainen- vaikka hänellä on itsestään ehkä hiukan suuret luulot. Typeryyttään saattaa jopa tappelutilanteessa heittää vitsiä jostain. Onhan se toisen suuttuminen kuitenkin yksi hauskimmista reaktioista.
Käytös voi kuitenkin muuttua hyvin äkkiä tästä narrimaisesta idiootista hyvinkin kohteliaaksi herrasmieheksi silloin, kun haluaa tehdä jollekin vaikutuksen- tai kun hyötyy siitä itse jotenkin.
Härmä on myös kovin utelias, seikkailullinen tapaus. Kun on saanut tarpeeksi itseään hauskuutettua muita alentavilla vitseillä, saattaa hän pian alkaa kyselemään jos jonkinlaista, vaikkei ehkä enää saisikaan uhristaan juttukaveria. Pitää eri asioiden tutkimisesta ja uusien asioiden oppimisesta.
Menneisyys:
Härmä oli kolmen pennun pentueesta vanhin. Pennun risti hänen äitinsä, viitaten sen vaaleaan maskiin kasvoissa. Härmän pentuaika oli varsin tyypillinen- isoveljenä kiusasi sisaruksiaan sen minkä ehti, söi ja nukkui, isä opetti elämän ja elämisen perustaitoja. Vanhemmat huomasivat jo aikaisessa vaiheessa, että Härmä on hyvin vauhdikas tapaus, ehkä liiankin. Tuollainen vauhti ja villikkyys voisi saattaa pienokaisen ongelmiin.
Härmä oli kolmen pennun pentueesta vanhin. Pennun risti hänen äitinsä, viitaten sen vaaleaan maskiin kasvoissa. Härmän pentuaika oli varsin tyypillinen- isoveljenä kiusasi sisaruksiaan sen minkä ehti, söi ja nukkui, isä opetti elämän ja elämisen perustaitoja. Vanhemmat huomasivat jo aikaisessa vaiheessa, että Härmä on hyvin vauhdikas tapaus, ehkä liiankin. Tuollainen vauhti ja villikkyys voisi saattaa pienokaisen ongelmiin.
Luukasvo keksi jo nuorena muiden kiusaamisen hauskuuden- koska se oli kiellettyä, se oli hauskaa. Ankara isä rankaisi esikoistaan selkäsaunoin ja jäähyllä, joka vain yllytti poikaa lisää. Emoaan kohtaan se oli kyllä kuuliainen ja kohtelias, joka monessa hämmennystä aiheutti. Kyllä sudenpentu silti teki sillekin jos jonkinmoista jekkua. Vanhetessaan jekut alkoivat piinaamaan myös muita kaupunkilaisia. Niille sitten ystävien kanssa naurettiin räkäisesti, kiinni jäädessä oltiin kuin ei olisikaan, ja sitten meno taas jatkui. Uros halusi nauttia nuoruudestaan eikä olla vain vakavana jatkuvasti. Sisarukset löysivät pian omat kutsumuksensa. Vaikka vanhemmat ovat Härmän kanssa hiukan kädettömiä ja pettyneitä, uros on silti jostain syystä ylpeä itsestään.
Sutta on kiinnostanut pienestä pitäen laakso ja sen salat, mutta on kuitenkin viihtynyt Rikalassa. Sen suunnitelmiin kuuluu käydä joskus tutkimassa laaksossa kuulemistaan väkeläisistä- millaista porukkaa ne ovat?