Celtic

//Tähän alkuun sen verran, että pahoittelut jos en laittanut tietoja oikeaan paikkaan tai niin eespäin, en oo ennen pelannut tälleen foorumilla...//


Nimi: Celtic ”Cel”, ”Keltti”

Nimen merkitys: Synkkä soturi (Nimi tarkoittaa myös keltin kieltä, mutta se ei liene olevan olemassa Pohjolan maailmassa? )

Ikä: 3 vuotta

Sukupuoli: Uros

Laji: Susi

Asuinpaikka: Rikala, alun perin kotoisin Laaksosta.

Ammatti: Ei ammattia (Lisätietoa alempana)

Maine: Celtic ei ole erityisen suosittu eikä tunnettukaan Rikalassa, sillä hän välttelee turhaa huomiota jo elintapojensakin vuoksi. Ystäväpiirissään hän on kuitenkin pidetty, ja kaikki pitävät hänen sanavalmiudestaan ja huumorintajustaan. Laaksossa puolestaan useimmat tietävät hänen nimensä, mutta monetkaan eivät katso häntä hyvällä; jotkut ovat häntä jopa petturiksi luonnehtineet.

Muita tietoja: Celticillä ei siis ole varsinaista ammattia. Elantonsa eteen hän tekee kaikenlaista työtä mitä vain sattuu saamaan – oli se sitten laillista tai laitonta. Usein hän auttelee Rikalassa ja sen lähettyvillä asuvia ystäviään erilaisissa pikku-urakoissa, kuten karjanhoidossa, maatilantöissä tai ihan vaikka pentuja vahtien, jos niikseen tulee, ja saa palkakseen yöpaikan, ruuan ja hivenen rahaakin.

Joskus työt eivät kuitenkaan ole yhtä laillisia, vaan katujenkulkijana hän on kokenut kaikenlaista. Kerran hän sai kauniin tikarin ja majapaikan viikoksi, kun suostui antamaan porukalla opetuksen muutamille raukoille, jotka eivät olleet saaneet maksettua niin kutsuttuja ”suojelurahoja” isännälle. Hän ja kaksi muuta koiraa olivat vieneet köyhältä maanviljelijältä lähes kaiken tuon sadosta ja pahoinpidelleet hänen vaimonsa. (?)

Hänen äitinsä sekä kaksi nuorempaa sisarustaan, Karo ja Colain, asuvat Laaksossa. Hänen emonsa on erittäin köyhä Ukkosväkeläinen, jolla riittää hädin tuskin ruokaa pennuilleen, saatikka sitten itselleen. Laaksossa hänestä ei juurikaan pidetä, sillä hän on turhan nuori, eikä kenenkään pennun isästä ole mitään tietoa – tuskinpa Celillä ja kahdella nuoremmalla on edes sama isäukko. Jotkut ilkeimmistä ovat joskus kutsuneet emoa lutkaksi ja huoraksi, sillä sitä, ettei ainakaan myönnä tuntevansa pentujensa isää, pidetään lähes syntinä. (?)

Emonsa huonon tilanteen vuoksi Celtic vierailee usein hänen luonaan ja antaa perheelleen ylimääräisen rahansa ja ruokansa, joskus käy jopa metsästämässä jotain mitä ikinä saakaan napattua, ja varmistaa emon ja sisarustensa parhaan mahdollisen hyvinvoinnin, ennen kuin lähtee jälleen hankkimaan elantonsa.

Omaa kotia hänellä ei siis ole, vaan hän yöpyy esimerkiksi tuttujensa tai väliaikaisten työnantajiensa hoteissa. Paremman puutteessa käyvät tosin autiotalot ja vajatkin.

Celin toiveita ovat muun muassa ne, että hän saisi liittyä osaksi Väkeläisiä, ja että hän vaurastuisi tarpeeksi voidakseen auttaa emoaan enemmän kuin mitä nyt kykenee.

Lisäksi hän haluaisi löytää elämässään jonkun kauniin neidon, jota voisi rakastaa ja jonka kanssa voisi elää elämänsä loppuun. :’)

Hänen isänsä on arvostettu aatelinen, joka joskus rakasti Celin emoa. Hän kuitenkin alkoi hiljalleen muuttua, arvostaa enemmän asemaansa ja vaurautta, ja jätti Celin äidin pienen pennun kanssa yksin. Celtic ei itse kuitenkaan tiedä hänen isäänsä, sillä emo ei sitä ole, kenties häpeän vuoksi, koskaan kertonut. Celticillä on eri isä kuin Karolla ja Colainilla, jotka ovat samasta pentueesta. Kaksikon isä on tuntematon.

Celin taidoista sen verran, että hän on erittäin nopea ja ketterä tapaus. Ei hän heikkokaan ole, vaikkei pärjääkään voimassa erityisen hyvin. Tappelutilanteissa hän hyödyntää ketteryyttään ja kokemustaan, ja onkin taitava puolustamaan itseään ja tarvittaessa myös muita, käyttipä kamppailussa tikariaan tai ei. Hän ei ole hyvä uimaan, eikä metsästyskään suju kovin hyvin: tunnin metsästyksen jälkeen hän on saattanut saada tassuihinsa hyvällä tuurilla peuranvasan tai muutaman rusakon.

Ulkonäkö: Cel on mustaturkkinen, keskirakenteinen uros. Hän omaa kirkkaansiniset, kylmänsävyiset silmät, terävät, valkoiset hampaat ja isohkot korvat, joiden päät ovat harmahtavat, sekä leveähköt, mustakyntiset tassut.

Uroksen turkki on tuuheahko, mutta se ei anna hänestä kuitenkaan ylipainoista tai rotevaa kuvaa. Rinnan alueella turkki on hivenen harmahtavaa, kuten myös hännänpäässä ja vasemman takajalan kinnerkarvoissa.

Silmät ovat reunoiltaan siniset, keskeltä ja reunoilta tummempaan, myrskynsiniseen taittuvat. Niiden katse on aina erilainen; kun hän kulkee yksinään kaduilla taikka on vieraan porukan keskellä, niiden katse vaikuttaa etäiseltä, viileältä ja lähes välinpitämättömältä, mutta todellisuudessa hän kiinnittää huomiota jokaiseen pieneenkin yksityiskohtaan. Kun hän taas on ystäviensä kanssa, ilme onkin aivan toisenlainen: katse on vilpitön ja elävä, hampaat usein aavistuksen paljastuneet rentoon koiranhymyyn. Usein silmissä loistaa naurunpilkku, ja koko olemuksesta huomaa, ettei mikään ole vialla. - - Hänen ollessaan vihainen silmät puolestaan näyttävät lähes myrskyisiltä. Sinisten silmien katse on muuttunut jäiseksi, ja lihakset jännittyneinä, matalan murinan kuuluessa kurkusta, on hän usein varsin vaikuttava näky.



Luonne: Cel on erittäin sosiaalinen tapaus, ja häneen on helppo tutustua, mutta hän kätkee usein tämän puolen luonteestaan. Sille on monia syitä, muun muassa jotkut hänen työtehtävistään ja huono asemansa kansan keskuudessa. Hänellä on kuitenkin melko iso ystäväpiiri, useimmat kunnon kansalaisia, jotka pitävät paljolti yhteyttä.

Celtic on hyvin rohkea uros, eikä hän pelkää pitää puoliaan isompaakaan joukkoa vastaan. Hän on lisäksi sanavalmis, eikä jätä mielipidettään kertomatta, olipa aihe mikä hyvänsä.



Asusteet:

- Musta huppu, joka on kiinnitetty solmimalla kaulan alle. (Siis pelkkä huppu, ei paita.)

- Mustat nahkaiset säärystimet etutassuissa.

- Simppelit, eivät erityisen kookkaat, mustat, nahkaiset asevaljaat.

- Kaunis, hyvin vanha tikari, johon on kaiverrettu tiimalasi kuvastamaan sitä, ettei mikään, etenkään elämä, ole ikuista. (Melko arvokas, Cel sai sen palkkana ammoisesta työstään.)

- Hopeinen koru, josta roikkuu mustansininen, jalokiveä muistuttava riipus. (Ei erityisen arvokas, mutta tunnearvoa liittyy siihen paljon.)

Menneisyys: Cel syntyi sateisena yönä emolleen esikoisena. Vielä silloin hänen isänsä ja äitinsä olivat yhdessä, mutta kukaan ei tiennyt korkea-arvoisen aatelisen perheestä. Hän ei ollut halunnut paljastaa sitä, sillä oli tiennyt saavansa siitä pelkkää pilkkaa ja satikutia niskaansa. Siksi vanhemmat tapasivat toisiaan vain ajoittain. Pikkuhiljaa tunteet isän puolelta alkoivat kuitenkin hiipua, vierailut jäivät vähäisemmiksi, ja lopulta uros kävi vain jättämässä viestin, ettei halunnut olla enää missään tekemisissä emon tai pennun kanssa. Kaksikko jäi siis kuin nallit kalliolle, saamatta lausua edes hyvästejä. Celin isä ja emo eivät ole tämän jälkeen ainakaan tiettävästi tavanneet.

Celtic muutti kotoaan ollessaan suunnilleen puolitoista vuotta. Hän oli ollut tyytymätön elinolosuhteisiin ja nälkään, ja vastoin emonsa ja muiden tuon tuttujen tahtoa lähti matkaamaan kohti Rikalaa neljän toverinsa kanssa.

Nykyisin uros on jo oppinut selviämään omillaan hämärimmilläkin kujilla ja erilaisimmissakin porukoissa, mutta alussa se tuotti valtavasti haasteita. Onneksi viisi ystävystä pitivät tiiviisti yhteyttä – muuten Cel ei olisi varmastikaan selvinnyt tähän päivään saakka.

Aika kului, ja kaikki Celin tovereista alkoivat tehdä erilaisia – laillisia – töitä, kun taas Cel pysyi kaidan ja suoran tien välillä, hanttihommia tehden. Siitä oli muodostunut hänelle varsin mieluinen elämäntapa.


Kuva: Celtic (Toivottavasti toi linkki toimii )