Hämy Jäätuuli

Ikä: 1,5 v
Skp: Narttu
Laji/Rotu: Koira/Pohjan pystykorva
Lauma: Tavan turkikas/aatelinen

Kuva:

Asuinpaikka: Rikala, Jäätuulen kartano

Maine:
Hämy on kerännyt jonkin verran mainetta Rikalassa, lähinnä muutamien teinimäisten tempauksiensa vuoksi. Kaupungin ulkopuolella tätä ei tunneta kovin hyvin johtuen paljolti koiran nuoresta iästä. Osa saattaa suhtautua hyvinkin negatiivisesti tähän nuorikkoon kun taas toiset saattavat hakeutua nartun seuraan juuri sen vuoksi, että tämä kerää huomiota osakseen.

Suurin osa tunnistaa nartun Jäätuulen perheen kuopuksena jonka isä omistaa Jäätuulen kartanon Rikalan pohjoispuolella ja jonka suku nauttii maaherran suosiota. Aatelisarvo on myönnetty nartun suvulle joitain sukupolvia aiemmin ja jokainen sukuun kuuluva uros on tehnyt mittavan uran maaherran armeijan palveluksessa. Hämyn isä palvelee maaherran sotajoukoissa kuten myös nartun veljet.

Ulkonäkö:
Hämy on erittäin viehättävä ja siropiirteinen narttu jota voisi kutsua suorastaan kauniiksi yleisen kauneusihanteen mukaan. Hento, mutta naisellinen ruumiinrakenne yhdistettynä kolmiomaisiin pystyssä oleviin korviin ja siroon kuonoon saavat monet luomaan ihailevia silmäyksiä Jäätuulen sukuun kuuluvaan nuorikkoon. Keho on tasapainoinen ja jäntevä, vaikka lihaksia pystykorvalta ei löydykään. Mantelinmuotoiset, pitkillä ripsillä kehystetyt silmät ovat väriltään kirkkaan siniset, joka on periytyvä ominaisuus Jäätuulen sukuun kuuluvilla.

Rodulle ominaiseen tapaan turkki muodostuu pohjavillasta sekä likaa ja vettä hylkivästä päällyskarvasta, joka on lyhyttä ja tiheää. Pisintä karva on takajaloissa ja selän päälle kaartuvan hännän alapuolella.

Turkin päävärinä toimii valkoinen sekä tasaisesti jakautuneet laikut jotka ovat väriltään hiekanruskeat. Laikut löytyvät kyljistä kehon molemmilta puolilta, hännäntyvestä sekä kasvoista, muodostaen ikään kuin maskin nartun kasvoille. Hämyllä on myös pitkä, punertavanruskea harjas joka alkaa niskasta ja kaartuu otsalle.

Elekieli, ääni ja puhetyyli:
Hämy liikkuu sulavasti ja viehkeästi, pää koholla ja kuono pystyssä. Tämän elekieli suorastaan uhkuu dramaattisuutta ja melkoinen draamakuningatar tämä narttu onkin. Hämy osaa käytöksellään kääntää huomion itseensä kun tuntee ettei häntä huomioida tarpeeksi. Narttu puhuu sivistyneesti eikä koskaan huuda tai kiroile, sillä se kuuluu ainoastaan rahvaan kielenkäyttöön. Hyvät käytöstavat on opetettu jo pienenä jokaiselle perheen pennulle ja vanhempien ollessa läsnä, Hämy noudattaa näitä kyselemättä.

Narttu on erittäin ylpeä syntyperästään, mikä näkyy koiran käytöksessä. Hämy odottaa palvelua sekä palvontaa alempiarvoisiltaan eikä hyväksy helpolla kieltävää vastausta.

Aseet/Asusteet:
Hämy ei kanna aseita, mutta asusteita nartulta löytyy niidenkin edestä. Kultaiset ja hopeiset rannerenkaat koristavat pystykorvan etujalkoja ja kullattu helminauha on kiedottuna häntään. Korvista löytyy lävistykset ja kaulasta kultaisessa ketjussa roikkuva sydän.

Luonne:
Ensivaikutelma Hämystä on itsekäs, ovela ja ylpeä tyttö, joka tykkää käyttää toisia hyväkseen, jos siitä on hänelle hyötyä. Manipulointi on vain yksi keino saada toiset tekemään kuten tyttö haluaa, mutta siinä Hämy onkin varsin taitava. Kauniista ulkonäöstäkään ei ole haittaa, varsinkaan urosten seurassa ja tämä tietää sen varsin hyvin.
Nartun luonteenpiirteistä huomattavin on varmastikin itsekeskeisyys ja välinpitämättömyys, jota hän osoittaa kanssaeläjiä kohtaan. Itsekäs narttu ei huomaa kuin oman napansa ja koko maailma pyörii ainoastaan hänen ympärillään, välittämättä muista. Nuorikko on tottunut olemaan parrasvaloissa ja huomion keskipisteenä eikä voi sietää niitä jotka varastavat tuon kaiken hänen edestään. Kukaan ei yksinkertaisesti voi olla häntä kiinnostavampi, hänen omasta mielestään.
Huomionkipeä narttu nauttii ympärillään pyörivistä "alamaisista" ja tekee mitä tahansa herättääkseen kiinnostusta Rikalassa, toki niin etteivät nartun tekemiset kantaudu hänen vanhempiensa saati suvun korviin.. Muutamaa tempausta lukuunottamatta, Hämy on tähän asti säästynyt rangaistuksilta. Hyvä onni ei kuitenkaan kestä loputtomiin ja Hämy tiedostaa sen itsekin joten narttu on pyrkinyt käyttäytymään kunnioittavasti sukunsa sekä aateliston läsnäollessa.

Jäätuulen sukuun ja aatelistoon kuuluminen vaatii Hämyltä tietynlaista kurinalaisuutta ja tunteettomuutta, joka on opetettu nartulle jo pienestä pitäen. Tästä johtuen narttu ei näytä tunteitaan, edes ärsytettynä, sillä ei ole soveliasta alkaa pillittämään kaikkien nähden. Tunteiden piilottamisesta huolimatta, Hämy tuntee vahvasti ja nartun tunneskaala on varsin laaja. Koira kuitenkin käsittelee tunteensa yleensä yksin tai vain luotetuimpien ystäviensä seurassa.

Ulkokuori tällä nartulla on siis erittäin kylmä ja välinpitämätön, mutta osaa Hämy olla myös ystävällinen ja mukava, jos uskoo jonkun ansainneen sen. Nartun ystävyyden ansaitseminen voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä narttu ei luota sinisilmäisesti jokaiseen vastaantulijaan. Vastapuolen on todistettava nartulle olevansa luottamuksen ja ystävyyden arvoinen ennen kuin tämä hyväksyy kyseisen henkilön lähipiiriinsä. Päästyään nirppanokan kanssa samalle aaltopituudelle, tulee huomaamaan, että Hämy on mukava tyttö, joka huolehtii ja pitää rakkaimpiensa puolia. Yleensäkin urosten on helpompi lähestyä Hämyä kuin narttujen, sillä hän hyvin usein kokee muut nartut uhaksi eikä näinollen vaivaudu tekemään lähempää tuttavuutta. Ystävystyminen on kuitenkin mahdollista, jos jaksaa olla tarpeeksi sinnikäs eikä luovuta heti ensimmäisen torjunnan jälkeen.

Jos ystävystyminen on vaikeaa niin rakastuminen on vielä vaikeampaa, sillä rakkautensa kanssa narttu on hyvinkin tarkka ja suojeleva eikä todistele rakkauttaan heti ensimmäisillä treffeillä, eikä vielä toisillakaan. Narttuun on varsin hankala luoda mitään ihastumisen tunnetta syvempää, sillä Hämy ei yksinkertaisesti uskalla rakastua tai ainakaan näyttää rakkauttaan julkisesti. Tähänkin vaikuttaa omalta osaltaan sukunsa tiukat kriteerit puolison suhteen.
Kaikenkaikkiaan ensivaikutelma nartusta on varmasti vastenmielinen, etenkin niille jotka puhuvat tasa-arvon puolesta, sillä Hämy tietää syntyperänsä ja kokee kuuluvansa parhaimmistoon ja olevansa muiden yläpuolella. Lähempi tutustuminen kuitenkin kannattaa ja persoonien kohdatessa, narttu on oikein ihanaa seuraa.

Mitä väkeläisiin ja jumaliin tulee, on Hämy näiden suhteen erittäin utelias ja vastoin yleistä tai varsinkin sukunsa mielipidettä, narttu haluaa luoda edes jonkinlaisen yhteyden noihin väkeläisiin sekä jumaliin joita heidän huhutaan palvovan.

Menneisyys:
Hämy ja tämän veljet, Railo sekä Huurre syntyivät Jäätuulen sukunimeä kantaville vanhemmille vähän yli vuosi sitten. Suvun perinteitä kunnioittavat vanhemmat yrittivät kasvattaa pennuistaan kunnollisia ja sukua kunnioittavia nuoria, jotka tulisivat kantamaan Jäätuulen nimeä yhtä ylväästi kuin vanhempansakin. Hämystä tulisi vaimo jollekin aatelisherralle ja veljistä koulittaisiin soturit maaherran sotavoimiin. Pentujen hiukan kasvaessa, näiden isä alkoi opettamaan Railolle ja Huurteelle soturiksi tulemisen alkeita jolloin narttu jäi vähemmälle huomiolle. Hämy ei ollut kateellinen veljelleen, vaikka vihasikin isäänsä ja sitä, että tällä ei ollut enää aikaa nartulle yhtä paljon kuin ennen. Hämy jäi siis äitinsä hoiviin, mutta nartun emo ei ollut tarpeeksi vahvaluontoinen pärjätäkseen kapinoivalle tyttärelleen ja niin Hämy sai melkein kaiken periksi jo pentuiässä.

Vuoden iässä pennut kävivät läpi seremonian jossa maaherra antoi heille aatelisarvon, ehtona kuitenkin se, että Hämy naitettaisiin 2v iässä sopivalle aateliselle jonka maaherra päättäisi kun aika on oikea. Tämähän ei nuorikkoa miellyttänyt ja narttu onkin päättänyt tehdä kaikkensa jotta säästyisi avioliitolta uroksen kanssa jota ei ole itse valinnut. 1,5-vuotias nuorikko on päättänyt olla alistumatta moiseen ehtoon ja on valmis tekemään kaikkensa paetakseen kohtaloaan.

Suhteet/Perhe:
Isä - Elossa, Kapteeni maaherran armeijassa
Äiti - Elossa, Aatelinen
Veli Railo ja Huurre - Elossa, Sotilaita maaherran armeijassa